Ovatko rescuekoirat riski antibioottiresistenssin leviämiselle?
Ovatko ulkomailta Suomeen tuotavat rescuekoirat riski antibioottiresistenssin leviämiselle? Jokainen viime vuosina aiheeseen liittyviä lehtijuttuja lukenut taitaa nyt nyökytellä. Itse kuitenkin väitän, että rescuekoirat eivät ole matkustelua tai eläintuotantoa suurempi riski. Vastustuskykyistä bakteeria kantavan koiran kanssa voi elää normaalia elämää, kunhan muistaa huolehtia muutamasta perusasiasta.
Euroopan antibioottipäivän, jota vietetään joka vuosi marraskuun 18. päivä, tavoitteena on edistää antibioottien vastuullista käyttöä ja sitä kautta ehkäistä antibioottiresistenssiä. Antibioottiresistenssistä tulee ehkä ensimmäisenä mieleen sairaalabakteerit ihmisillä, mutta resistenssi on ollut jo vuodesta 2009 tiedostettu ongelma myös suomalaisilla seuraeläimillä. Tuotantoeläimistä puhumattakaan.
Mikä on antibioottiresistenssi ja miksi se on vaarallinen?
Antibioottiresistenssi tarkoittaa sitä, että bakteerista on tullut vastuskykyinen antibiootille. Silloin tautia aiheuttavaa bakteeria ei saada tuhottua antibioottihoidolla. Euroopassa kuolee vuosittain 33 000 ihmistä sellaisiin infektioihin, joihin antibiootit eivät enää tehoa.
Antibioottiresistenssi on kasvava ja maailmanlaajuinen ongelma. Antibioottien liiallinen ja vääränlainen käyttö lisää resistenssiä. Jos elimistössä on antibiootille vastustuskykyisiä bakteereja ja joutuu syömään antibioottikuurin, se tuhoaa vain hyviä tai harmittomia bakteereja ja jättää jäljelle vastustuskykyiset bakteerit. Tällöin nämä vastustuskykyiset bakteerit voivat lisääntyä rauhassa ja vallata itselleen enemmän elintilaa.
Mikäli antibioottiresistenssi yleistyy, koko terveydenhuolto vaarantuu. Tämän takia on tärkeää, että jokainen meistä tekee kaikkensa resistenssin leviämisen estämiseksi. Suomessa onneksi tilanne on vielä toistaiseksi hyvä, mutta antibioottiresistenssiä esiintyy niin ihmisillä, tuotantoeläimillä kuin seuraeläimilläkin.
Mistä antibiootille vastustuskykyinen bakteeri voi tarttua ja miten tarttumista voi estää?
Tärkein syy resistenssin kehittymiselle on antibioottien liiallinen käyttö, mutta bakteerien tarttumista yksilöstä toiseen nopeuttaa epähygieeniset olot ja suuri määrä yksilöitä ahtaissa tiloissa. Tämän takia eläinten antibioottiresistenssi on erityisesti eläintuotannon ongelma. Samasta syystä se on valitettavan yleistä kenneleissä ja koiratarhoilla.
Suomessa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että ulosteen välityksellä leviäviä alkueläimiä esiintyy huomattavasti enemmän kennelolosuhteissa, joissa koiria on paljon, kuin yksittäisillä perhekoirilla. Myös ulosteen ja ihokontaktin välityksellä leviävät bakteerit tarttuvat tehokkaasti yksilöstä toiseen, jos yksilöt elävät isoissa laumoissa.
Resistentti bakteerikanta voi tarttua myös elintarvikevälitteisesti ja erityisesti raakaruokinta on riskitekijä. Maailmanlaajuisesti tuotantoeläimille käytetään noin 70 % kaikista myydyistä antibiooteista. Evira, nykyinen Ruokavirasto, selvitti vuonna 2018 mahdollisten tautia aiheuttavien ja antibiooteille resistenttien mikrobien esiintymistä lemmikkien raakaruokatuotteissa. Näitä bakteereja löydettiin useista tutkituista näytteistä.
Monet resistenteistä bakteereista ovat zoonoottisia, eli ne voivat tarttua eläinten ja ihmisten välillä. Bakteeritartunnat koirien ja ihmisten välillä on kuitenkin melko helppo estää hyvää hygieniaa noudattamalla.
Hyvä käsihygienia estää tehokkaasti antibioottiresistenssin leviämistä. OECD:n mukaan käsien oikeanlaisella pesemisellä ja desinfioivien huuhteiden käyttämisellä voitaisiin estää jopa 60 % tartunnoista. Käsihygienian lisäksi on tärkeää noudattaa varovaisuutta myös eritteitä käsitellessä ja pitää pinnat puhtaana.
Lue myös: Keräämätön koirankakka ei ole keskustelun aihe, vaan riski terveydelle
Bakteereita tulee ja menee
Elimistön mikrobisto kuitenkin uudistuu jatkuvasti ja harvoin resistentit bakteerit jäävät elinikäiseksi murheeksi. Tyypillisesti esim. suolistossa elävät ESBL-bakteerit poistuvat muutamassa kuukaudessa. Paitsi jos tänä aikana käyttää antibiootteja. Antibiootit nimittäin tuhoavat suolistosta muita bakteereja, jolloin ESBL-bakteereille vapautuu lisää elintilaa.
Ihmiset saavat resistentin bakteeritartunnan todennäköisimmin matkailun yhteydessä. Joidenkin lähteiden mukaan jopa yksi kolmasosa kaukomatkailijoista tuo tuliaisena ESBL-bakteerin. Näistä tartunnoista suurin osa on oireettomia. Näin on myös rescuekoirilla.
Suurin osa rescuekoirista on siis antibioottiresistenttien bakteerien kantajia. Aivan kuten matkoilla käyneet ihmiset. Suomeen tulevien rescuekoirien bakteerikantajuutta myös seulotaan monissa rescueyhdistyksissä. Silloin oireettomasta bakteerikantajuudesta saadaan tieto ja omistajat voivat noudattaa ohjeita, joiden avulla vastustuskykyiset bakteerit eivät leviä ympäristöön. Tai tartu muihin koiriin tai ihmisiin. Matkoilta palaavien ihmisten toimintaa taas kukaan ei valvo.
Suoliston mikrobisto uudistuu ja resistentti bakteerikanta poistuu pääasiassa muutamassa kuukaudessa. Eli vaikka bakteerikantajuutta on enemmän vastikään maahan tulleilla rescuekoirilla kuin suomalaiskoirilla, tilanne tasoittuu melko nopeasti. Suoliston mikrobiston uusiutuessa tulee vain ylläpitää hyvää hygieniaa.
Välillä on siis hyvä miettiä kokonaisuutta. Suurimmat riskit liittyvät ihmisten omaan matkusteluun, huonoon hygieniaan ja antibioottien liikakäyttöön. Rescuekoiriin liittyvät riskit ovat paljon pienempiä kuin esimerkiksi matkustaminen.
Ainakin silloin, kun ottaa koiran vain vastuulliselta toimijalta ja muistaa itsekin muutaman perusasian. Vastuullisesti toimivat rescueyhdistykset ottavat terveysriskit vakavasti, kehittävät toimintaansa tiedon lisääntyessä ja ohjeistavat myös adoptioperheitä toimimaan vastuullisesti.
Muistilista koira-arkeen
Edellä on ollut paljon asiaa, joten halusin vielä loppuun tehdä yhteenvedon tärkeistä asioista. Näitä ohjeita noudattamalla voit tehokkaasti estää vaarallisten bakteerien siirtymisen itsestäsi koiraan tai koirasta itseesi. Noudata näitä ainakin silloin, kun tiedät koirasi olevan antibioottiresistentin bakteerin kantaja.
- Tärkein keino estää tartuntoja on hyvä käsihygienia.
- Koiran suukottelua pitäisi välttää eikä koiran saisi antaa nuolla kasvoja.
- Koiran ulosteet tulee aina kerätä pois ympäristöstä.
- Kertakäyttöhansikkaita tulisi aina käyttää, kun käsittelee mitä tahansa eritteitä sekä hoitotoimenpiteiden aikana (esim. koiran hampaiden harjaaminen tai korvien puhdistaminen).
- Koiran elinympäristö (ml. koiran peti ym) tulisi siivota muutaman kerran viikossa ja tekstiilit pestä. Peruspuhdistuksen jälkeen vielä pinnat voi vielä pyyhkiä desinfioivalla aineella.
- Koiran ruokakipot ym. tulisi pestä säännöllisesti (vain niille tarkoitetulla tiskiharjalla) ja ne tulisi säilyttää erillään ihmisten astioista.
- Älä epäröi testata koiraasi resistenttien bakteerien varalta! Muista kuitenkin, että testitulos kertoo vain sen hetken tilanteesta.
Kansikuva: Pixabay
Julkaistu 17.11.2021