Jos koira vaikuttaa stressaantuneelta, se on stressaantunut

Koiran toiminnan tulkitseminen on periaatteessa helppoa, koska koira on aina rehellinen. Se ei ikinä yritä esittää mitään tai mieti tulevaa, vaan elää vahvasti hetkessä. Iloinen koira ei peittele iloaan, vaan osoittaa riemunsa monin eri keinoin. Ja jos koira vaikuttaa stressaantuneelta, se on stressaantunut.

Pelottavissa tilanteissa ihmisen tärkein tehtävä on tukea stressaantunutta koiraa. Käydään siis yhdessä läpi mikä voi aiheuttaa koiralle stressiä, miten sen tunnistaa ja millä tavalla tilanteeseen voi itse vaikuttaa.

Mikä aiheuttaa koiralle stressiä?

Stressin laukaisee jokin sisäinen tai ulkoinen tekijä. Ulkoinen tekijä voi olla esimerkiksi uhka, jonka koira näkee, haistaa tai kuulee. Sisäinen tekijä taas tyypillisesti on kipu. Se ei välttämättä ole ihmisen mielestä ”järkevä”, mutta koiralle se on aina todellinen.

Stressaantunut koira ei stressaa tahallaan. Stressireaktio aktivoi sympaattisen hermoston, joka on osa autonomista hermostoa. Autonomisen hermoston toimintaan ei voi varsinaisesti itse hallita. Ihminen voi yrittää rauhoittaa itseään esim. hengitysharjoituksilla ja järkeilyllä, mutta koiralla ei ole vastaavia keinoja.

Nyrkkisääntönä voidaan ajatella, että kaikki muutokset aiheuttavat koirassa stressiä. Esimerkiksi muutto uuteen kotiin, uusi perheenjäsen tai uudet rutiinit. Jokainen koira reagoi muutoksiin yksilöllisesti. Toisen suuri kauhistus, esim. pienet lapset, voi olla toiselle riemun aihe.

Vaikka ulkoisia stressin merkkejä ei näkyisi, voi koiran elimistö olla siitä huolimatta stressitilassa. Tämän takia muutoksia koiran elämässä ei kannata tehdä kertarysäyksellä. Koiralle on tärkeää antaa aikaa sopeutua muutokseen.

Muutosten lisäksi stressiä voi aiheuttaa esimerkiksi kipu, kovat äänet, riittämätön lepo, hoitotoimenpiteet tai yksin jääminen. Vielä selkeämpiä stressitekijöitä ovat fyysiset rangaistukset, koiralle huutaminen ja ihmisen arvaamaton käytös. Myös se, että koira ei pysty toteuttamaan luontaisia käytöstarpeitaan, aiheuttaa stressiä.

Miten tunnistan koiran stressin?

Sympaattisen stressin aktivoituminen johtaa siihen, että stressihormoni kortisolin määrä kasvaa. Hormonien määrää ei tietenkään voi silmämääräisesti arvioida, joten varmin tapa tunnistaa stressi on tarkkailla ulkoisia merkkejä. Näitä ovat koiran eleet, ilmeet, liikkumistapa ja ääntely.

Stressaantunut koira voi olla rauhaton, voimakkaasti ärsykkeisiin reagoiva ja keskittymiskyvytön. Rauhattomuuteen voi liittyä haukkumista ja / tai vinkumista. Stressaantuneen koiran kasvojen ilme on kireä, se voi läähättää voimakkaasti, haukotella tai vaikka lipoa kirsuaan. Koira myös usein pälyilee ympärilleen siten, että silmien valkoinen osa on näkyvissä.

Vaihtoehtoisesti koira voi lamaantua paikoilleen, tuijottaa kaukaisuuteen ja yrittää olla mahdollisimman huomaamaton. Esimerkiksi eläinlääkärissä voi vaikuttaa siltä, että koira ”antaa kiltisti tehdä hoitotoimenpiteet”, vaikka todellisuudessa se saattaa olla kauhusta jäykkänä. Näissäkin tilanteissa koiran syke on kuitenkin kohonnut eikä se pysty olemaan rennosti.

Krooninen stressi

Elämä ei ikinä ole täysin stressitöntä. Koira myös toipuu nopeasti äkillisistä stressitilanteista melko nopeasti. Koira saattaa esimerkiksi pelästyä äkillistä kovaa ääntä, mutta tilanteen mennessä ohi rauhoittuu. Eli stressireaktion jälkeen elimistö palaa normaalitilaan. Mikäli palautumista ei tapahdu, stressi kroonistuu.

Krooninen stressi vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Stressihormonien tehtävä on pitää elimistö säästöliekillä. Ne estävät esimerkiksi elimistön immuunijärjestelmän ja ruuansulatuksen toimintaa. Kroonistunut stressi altistaakin erilaisille infektioille ja aiheuttaa esimerkiksi iho-oireilua sekä ripulia.

Ihminen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan

Tarpeetonta stressiä tulisi välttää, jotta stressin kroonistumista ei tapahtuisi. Koiralle tulisi aina tarjota mahdollisuus päästä pois stressaavista tilanteista. Ulkona se voi tarkoittaa esim. muiden koirien ohittamista riittävän kaukaa. Sisällä taas sitä, että koiralla on oma paikka, jossa se saa olla rauhassa.

Aina koiran poisvienti tilanteesta ei ole ratkaisu. Esimerkiksi eläinlääkärissä on pakko käydä, kynnet pitää leikata ja välillä on kohdattava vieraita koiria tai ihmisiä. Koiraa ei myöskään mitenkään voi suojella kaikilta muutoksilta.

Mikäli stressitekijää ei voida poistaa, pitäisi koira totuttaa siihen. Totuttaminen tehdään aina koiran ehdoilla. Tarkoituksena on muuttaa stressaava asia koiralle mukavaksi asiaksi. Pakottaminen tai rankaiseminen vain lisää koiran stressiä, joten niistä ei ole hyötyä.

Koiran stressin tunnistamista voi ja kannattaakin harjoitella. Tunnista koiralle stressaavat tilanteet ja tee toimintasuunnitelma niiden varalle. Ihmisen tehtävä ei ole poistaa kaikkia stressitekijöitä koiran elämästä, vaan estää stressin kroonistuminen.

Tärkeintä on huolehtia koiran yleisestä hyvinvoinnista. Koira ei esitä tunteitaan, joten koiraa kannattaa opetella lukemaan. Koiran auttaminen stressaavassa tilanteessa lujittaa koiran ja omistajan suhdetta, minkä lisäksi se tekee kaikkien elämästä mukavampaa.

Lue myös: Mukavampi arki koiran kanssa – 5 helppoa askelta

Kansikuva: Vik M Pixabaystä 

Julkaistu 30.12.2021