Ylipaino on aina koiralle haitallista
Ylipaino tarkoittaa liiallisen rasvakudoksen kertymistä koiran elimistöön. Omistajan on hankala havaita koiransa painonnousua, koska se tapahtuu vähitellen. Ylipaino on kuitenkin haitallista koiralle: se lyhentää koiran elinajanodotetta ja aiheuttaa useita terveysongelmia.
Ylipaino mm. nopeuttaa nivelrikon syntymistä ja etenemistä, minkä lisäksi se voi heikentää koiran immuunipuolustusta. Ylipainon seurauksena koiralle voi tulla myös muita sairauksia. On myös tärkeää ottaa huomioon, että jotkin sairaudet aiheuttavat painonnousua. Eläinlääkäriin kannattaa aina mennä, mikäli koiran paino nousee nopeasti lyhyessä ajassa (ilman ruokinta- tai liikuntamuutoksia) tai paino ei lähde putoamaan kohtuullisessa ajassa.
Ylipaino on koirilla myös valitettavan yleistä. Useita vuosikymmeniä on raportoitu, että koirista 28–44 % on ylipainoisia (Helleman & Marjeta kirjassa Koiran ruokinta, Art House Oy 2010). Koirat eivät yleensä itse säännöstele syömistään tai kieltäydy herkuista. Tämän takia on omistajan tehtävä huolehtia siitä, että koiran paino pysyttelee tavoitelukemissa, oli ruokintatapa mikä tahansa.
Lue myös: Se ainoa oikea tapa ruokkia koiraa, onko sellaista?
Koiran ylipainon toteaminen
Koiran liiallinen lihavuus voidaan yleensä todeta katsomalla ja tunnustelemalla koiran kylkiä ja vyötärölinjaa. Kylkiluiden ei tulisi näkyä, mutta niiden tulee olla helposti tunnusteltavissa. Lisäksi vyötärölinjan tulisi olla nouseva. Apuna oman koiran tilanteen hahmottamisessa voidaan käyttää koirien massavuus- eli kuntoluokitustaulukoita, joissa arvioidaan koiran massavuutta esimerkiksi 9-portaisella asteikolla. Tällaisella asteikolla kuntoluokassa 1–3 olevat koirat ovat alipainoisia, 4–5 normaalipainoisia ja 6–9 ylipainoisia / lihavia.
Hyvän ja selkeän kuvallisen taulukon on laatinut esimerkiksi kansainvälinen eläinlääkäreiden yhteisö WSAVA (World Small Animal Veterinary Association). Siinä olevat kuvat havainnollistavat kuntoluokkia asteikon viidessä eri kohdassa.
Kuntoluokat 1-3 eli alipainotilanne: Kylkiluut, lantion luut sekä muut ulkonevat luut näkyvät, ei rasvakerrosta, koiralla ei ole kunnollista lihaksistoa. Kuntoluokat 4-5 eli normaali-/tavoitepainotilanne: kylkiluut tuntuvat helposti ja rasvakerros on vähäinen, vyötärö erottuu selkeästi ylhäältä ja sivulta katsottuna vatsalinja on nouseva. Kuntoluokat 6-9 eli ylipaino-/lihavuustilanne: kylkiluiden päällä on selkeä rasvakerros eikä niitä tunne enää helposti, vatsalinja ei nouse eikä vyötäröä erota.
Yllä olevien taulukoiden käyttäminen voi olla haastavaa joidenkin rotujen kanssa, koska osa koirista on jalostettu näyttämään hyvinkin erilaisilta kuin kuvissa olevat peruskoirat. Jotkin vinttikoirat voi herkästi tuomita alipainoisiksi tai rotevarakenteiset rodut ylipainoisiksi kuvia tarkkailemalla, vaikka kyseiset koirat olisivatkin omassa ihannepainossaan.
Rotuominaisuudet ja poikkeustilanteet eivät kuitenkaan saa olla esteenä koiran painon tarkkailulle ja hyvässä massavuuskunnossa pysymiselle. Välttämättä saman rodun edustajiin vertaaminen ei aina ole järkevää, koska useiden rotujen kohdalla on myös totuttu ylipainon olevan ”normaalia”. Oikeasti ylipaino on aina haitallista, ja seuraavaksi käydään läpi minkä takia.
Pieneltäkin tuntuva ylipaino on koiralle suuri ja se lyhentää elinikää
Suurin osa koirista painaa huomattavasti vähemmän kuin aikuinen ihminen. Niinpä muutaman kilon ylipaino voi olla koiralle suhteessa huomattavasti raskaampi muutos mitä helposti ajattelisi. Esimerkiksi meidän pienemmän koiramme Nessan (painoa 8 kg) energiantarve on noin 500 kcal / vrk. Leikitään, että antaisin Nessalle päivittäin yhden ylimääräisen juustoviipaleen (noin 100 kcal / viipale), enkä vähentäisi juustoviipaleesta tulevia kaloreita muusta ruuasta. Tällaisessa tilanteessa Nessan energiansaanti kasvaisi pelkän yhden juustoviipaleen takia 20 % joka päivä.
Jos joka päivä saa todellisen tarpeen lisäksi 20 % enemmän energiaa, alkaa vyötärö nopeasti kasvaa. Kilo tai pari voi tulla melko huomaamatta jopa pienelle koiralle. Mikäli Nessalle kertyisi 1,2 kg lisää painoa juustoviipaleiden takia, se tarkoittaisi 15 % painonnousua.
Sama 15 % painonnousu suhteutettuna toisen koiramme Mausin painoon (eli 21 kg), olisi lisäpainoa kertynyt yli 3 kg. Aikuisella 70 kg painavalla ihmisellä se puolestaan tarkoittaisi jo 10,5 kg! Vastaavasti Nessalla 2 kg painonnousu (25 %) vastaisi Mausilla yli 5 kg ja esimerkki-ihmisellämme 17,5 kg painonnousua. Tässä vaiheessa melko harmittoman kuuloinen 1–2 kg alkaa jo kuulostaa melko paljolta, eikö totta? Kannattaakin suhtautua tietyllä vakavuudella, mikäli joku yrittää kauniisti sanoa, että koiran olisi hyvä olla ”muutaman kilon” kevyempi. Se ”muutama kilo” saattaa koiralla tarkoittaa samaa kuin ihmisillä kymmenien kilojen ylipaino.
Ylimääräinen massa rasittaa niveliä, jolloin nivelrikkoa syntyy helpommin. Tai jos koiralla on jo todettu nivelrikkoa, huononee tilanne huomattavasti nopeammin kuin normaalipainoisella ja normaalilla liikunnalla olevalla koiralla.
Koiran ylipaino rasittaa sen sydäntä ja keuhkoja, joten koiran hengittäminen vaikeutuu. Samalla se vaikuttaa koiran lämmönsäätelyyn, koska koira jäähdyttää itseään läähättämällä. Ylipainoinen koira myös hengästyy nopeammin. Eli koiran suorituskyky heikkenee ja elinikä lyhenee. Kuten ihmisilläkin, myös koirilla ylipaino voi johtaa diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä kasvainsairauksien puhkeamiseen.
Ylipaino vaikuttaa myös koiran liikkumiseen ja liikeratoihin. Käytännössä koiran on hankalampi hallita kehoaan ja siitä tulee kömpelömpi. Lihomaan päässyt koira ei kuitenkaan välttämättä itse ymmärrä muutosta, mikä saattaa lisätä loukkaantumisriskiä esim. luonnossa ulkoillessa.
Koiran painonhallintaan panostaminen estää ylipainon muodostumista
Painonhallinta on aina laihduttamista helpompaa, joten koirien kanssa on tärkeää muistaa, että hyvinkin pieni määrä ylimääräisiä herkkuja voi pitkän ajan kuluessa kerryttää rasvakudosta. Herkkuja voi vaikkapa jakaa päivittäisiin annoksiin. Herkkujen määrä otetaan myös huomioon päivittäisen ruoka-annoksen koossa. Tällöin herkkuja tai ruokaa ei tule annettua liikaa.
Oman koiran lihomista ei yleensä huomaa, koska koiran kanssa on päivittäin tekemisissä. Ulkopuoliset tahot, kuten tuttavat tai edes eläinlääkärit eivät myöskään puutu koiran ylipainoon kovinkaan herkästi. Asiasta saatetaan kautta rantain vihjata tai epäsuorasti kertoa.
Usein omistajat suhtautuvat koiran ylipainon mainitsemiseen kielteisesti. Se voi tuntua syyttelyltä tai samalta kuin epämukava kommentti olisi kohdistunut omistajaan itseensä. Ikävältä tuntuvat kommentit kannattaa kuitenkin ottaa vastaan, tarkistaa koiran tilanne itse ja tarvittaessa pyytää toinenkin mielipide.
On tärkeää (tällä keinolla voi myös välttää muiden kommentit) säännöllisin väliajoin verrata koiraansa kuntoluokitustaulukoihin. Välillä kannattaa myös kysyä itse jonkun ulkopuolisen henkilön mielipidettä oman koiransa massavuudesta. Kannattaa myös hyödyntää valokuvia. Lähes kaikilla on kännykässä kamera, ja usein kuvagalleria on täynnä nimenomaan oman koiran kuvia. Kuvia voi selailla välillä esim. puolen vuoden ajalta ja tarkkailla, pysyykö koiran vyötärölinja samanlaisena.
Ota myös huomioon koiran ikä. Koiralle kertyy ylimääräistä rasvakudosta eri tavalla eri kehitysvaiheissa. Kasvuiässä olevat pennut tarvitsevat suhteessa enemmän energiaa kuin aikuiset koirat. Vaikka energiaa tarvitaan normaaliin kasvuun ja kehitykseen, ei pentukoirakaan saa olla pullea. Liiallinen energiansaanti voi erityisesti suuremmilla koiraroduilla johtaa kasvuhäiriöihin.
Nuorilla aikuisilla voi tuntua siltä, että koira on enemmänkin ruipelo kuin normaalipainoinen, mutta keski-ikäisellä koiralla sama ruokamäärä alkaakin yhtäkkiä kertymään vyötärölle. Esimerkiksi koiran sterilointi ja kastrointi tai koiran ikääntyminen tyypillisesti hidastavat aineenvaihduntaa. Vanhat koirat usein myös liikkuvat vähemmän ja nukkuvat enemmän, jolloin energiantarve pienenee.
Koiran laihduttaminen
Ylipainoisen koiran laihduttaminen on aina suositeltavaa. Se on kuitenkin aina syytä tehdä ammattilaisen (esim. koiran ravitsemusneuvojan) ohjeiden mukaisesti. Koiran laihduttamisen tulee aina edetä maltillisesti, jotta elimistölle ei aiheudu stressiä. On myös tärkeää huolehtia siitä, että laihduttamisen aikana koira saa ravinnostaan kaikki tarvittavat ravintoaineet.
Lue myös: Peruspalikat kuntoon koiran ruokinnassa
Koirille myydään valmiita laihdutusruokia, joista jotkut omistajat voivat kokea hyötyvänsä. Laihdutusruuat kuitenkin usein sisältävät vain vähän rasvaa ja runsaasti hiilihydraatteja. Ja koska rasvan määrä on pieni, voi iso osa proteiinistakin olla kasviperäistä. Laihtumisen kannalta olisi kuitenkin tärkeintä keskittyä hyvälaatuiseen proteiiniin ja vähentää hiilihydraattien saantia. Rasvassa toki on paljon energiaa ja sen vähentämisessä on etunsa, mutta laihdutusruuissa sen määrä voi olla jo turhankin pieni.
Usein järkevin laihdutusruoka on joko itsevalmistettu ruoka tai hyvälaatuinen valmisruoka. Näiden annoskokoa säädellään siten, että koira saa energiaa riittävästi, mutta ei liikaa. Pienempi annoskoko kannattaa syöttää koiralle esim. aktivointilelusta, jolloin ruokailuun kuluu enemmän aikaa. Silloin koira ei todennäköisesti edes huomaa saaneensa esimerkiksi 10–15 % vähemmän ruokaa kuin normaalisti.
Kuidun määrän lisääminen ruuassa on järkevää silloin, kun tavoitteena on laihtuminen. Herkuttelua tai herkuilla palkkaamista ei tarvitse lopettaa silloinkaan, kun koiran on tarkoitus pudottaa painoa. Herkkuja ei kuitenkaan tulisi antaa ”turhaan” tai vain tavan vuoksi.
Kaikki ihmisten herkut (juustot, makkarat ym.) tulisi kokonaan jättää pois. Koirien omienkin herkkujen energiasisällöissä on huomattavia eroja: kaikenlaiset keksit ja vastaavat kannattaa heti unohtaa. Vaikka koiran ei tarvitsisi pudottaa painoa, kannattaa palkitsemisessa ja muussa herkuttelussa suosia lihapitoisia ja vähärasvaisia herkkuja, joita saa tarvittaessa pilkottua pienemmäksi.
Ruokintamuutosten lisäksi koiran laihtumista voi tukea liikuntaa lisäämällä. Hyvä liikuntamuoto erityisesti ylipainoiselle (ja muillekin) koirille on uinti, koska uiminen ei rasita niveliä samalla tavalla kuin esimerkiksi normaali lenkkeily.
Lopuksi: älä soimaa itseäsi, mutta älä myöskään ummista silmiäsi, jos huomaat koirasi lihoneen
Koiran palkitseminen herkuilla (vaikka niillä aikaisemmin mainituilla ylimääräisillä juustosiivuilla) on normaalia ja tapahtuu usein huomaamatta. Ala kuitenkin kiinnittää näihin tilanteisiin huomiota, jos et ole sitä aikaisemmin tehnyt.
Koiran vetoavan katseen vastustaminen voi tuntua omistajasta hirveältä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että koira ei laske niitä kertoja, kun se jäi ilman herkkupalaa. Eikä koira myöskään osaa kaivata kokonaista omaa nakkia, jos se sattuukin saamaan ”vain” pienenpienen palan nakkia. Tilannetta voi verrata siihen, kun ihminen saa kahvilassa kahvin kylkiäisenä yhden suklaakonvehdin. En usko, että kukaan on siinä tilanteessa harmissaan siitä, että tarjoilija antoi vain konvehdin eikä kokonaista suklaalevyä.
Eli koiran lihomista ei aina itse omistajana huomaa, eikä koiran herkkujen vähentäminen välttämättä tunnu helpolta ratkaisulta sekään. Kenestä tahansa voi huomaamatta tulla pullukan koiran omistaja. Silloin, kun asian huomaa, on kuitenkin koiran hyvinvoinnin ja terveyden takia pitää aina tehdä korjausliike. Herkuttelun ja liiallisen ruokinnan jatkaminen ei ole koirasta välittämistä, vaan todellista rakkautta on annoskokojen pienentäminen ja herkkujen vähentäminen.
Ota siis vakavasti muiden kommentit koiran painosta ja tarkkaile sitä säännöllisesti myös itse. Muista myös aina eläinlääkärissä käydessä pyytää eläinlääkärin mielipidettä koiran massavuuskunnosta ja arviota painon kehityksestä. Ja jos et saa näihin asioihin selkeitä vastauksia, vaihda eläinlääkäriä.
Artikkelikuva: Pixabay
Julkaistu 16.5.2021