Se ainoa oikea tapa ruokkia koiraa, onko sellaista?

Kokematon koiranomistaja, tai miksei kokenutkin, voi joutua melkoiseen pyöritykseen etsiessään tietoa siitä, mikä on oikea tapa ruokkia koiraa. Erityisesti sosiaalisen median koiraryhmissä löytyy jos minkälaista mielipidettä ja yleensä ne, jotka ovat äänessä, ovat niitä ehdottomimpia. Sävy vastauksissa voi olla hyökkäävä ja keskustelu muuttuu nopeasti riitelyksi. Lopulta alkuperäisen kysymyksen esittäjä saattaa olla vain entistä enemmän ymmällään.

Neutraalia tietoa eri ruokintatapojen hyvistä ja huonoista puolista on vaikea löytää keskustelupalstoilta. Sen takia halusin koota niitä tähän blogitekstiin. Rajasin vaihtoehdot kolmeen tyypillisimpään tapaan ruokkia koiraa: itse valmistettu ruoka (ns. kotiruoka tai kypsennetyt lihapuurot), raakaruokinta ja teollinen koiranruoka.

En itse ole ehdottomasti minkään tietyn ”koulukunnan” kannalla, vaan noudatan samaa logiikkaa kuin itselläni. Eli riittävästi tärkeitä ravintoaineita, sopivasti vaihtelua ja tarvittaessa täydennetään. Herkuttelu on luonnollisesti sallittua, mutta rajoitetusti.

Lue myös: Peruspalikat kuntoon koiran ruokinnassa

Itse valmistettu ruoka

Jos valmistaa itse koiralleen kypsennettyjä lihapuuroja, tietää melko tarkalleen mitä koiran ruokakuppiin päätyy. Kypsennettävän lihan olisi hyvä olla sellaista, jossa ei ole luuainesta mukana, jotta se varmasti sopii kypsennettäväksi. Itse valmistettavassa lihapuurossa lihan ja puuron osuutta on helppoa muokata sen mukaan, mikä koiralle sopii, ja myös raaka-aineiden vaihteleminen on helppoa.

Pienellä perehtymisellä, tai koiran ravitsemusneuvojan avulla, voi varmistaa, että koira saa riittävästi tarvittavia ravintoaineita. Ruuan valmistaminen itse vaatii jonkin verran aikaa ja panostamista. Valmis ruoka myös säilyy melko huonosti (muutamia päiviä jääkaappilämpötilassa), joten viikosta tulee varata ainakin pari päivää, jolloin ruokaa valmistaa. Valmiin ruuan säilyttäminen vaatii siis riittävästi tilaa jääkaapista (tai pakastimesta).

Itsevalmistetun ruuan osalta taudinaiheuttajariskit ovat pitkälle samat kuin ihmisten ruuan kanssa. Raaka-aineissa on aina mikrobeja, joista osa voi olla tautia-aiheuttavia. Nämä mikrobit kuitenkin pääasiassa tuhoutuvat, kun ruoka kuumennetaan. Tärkeintä on säilyttää raaka-aineet oikein, huolehtia riittävästä kypsennyksestä ja nopeasta jäähdyttämisestä. Mikäli koiran lihapuuroja varten ostetaan rehulaatuisia raaka-aineita, ne on hyvä säilyttää erillään ihmisten elintarvikkeista. Pakasteena ostetun lihan sulattaminen tulee tehdä hallitusti ja siten, ettei esim. lihasnestettä pääse sulatusastian ulkopuolelle.

Ihmisten ja koirien ruuat tulisi tehdä eri aikaan ja koiran ruokia varten olisi hyvä varata omat työvälineet, joilla ei valmisteta ihmisille ruokaa. Käsihygieniasta huolehtiminen on tärkeää ja työvälineet tulisi viipymättä pestä, mielellään erillään ihmisten astioista ja työvälineistä.

Kustannukset voivat nopeasti ajateltuna vaikuttaa suurilta, mutta järkevästi toteutettuna itse valmistettu ruoka voi tulla jopa edullisemmaksi kuin laadukkaampien teollisten ruokien käyttäminen.

Raakaruoka

Raakaruokinta sisältää kaikkein suurimman riskin taudinaiheuttajien näkökulmasta. Raakojen lihojen ja luiden säilyttämisessä, käsittelyssä ja koiralle tarjoilemisessa tulee olla tarkkana. Erityisesti silloin, jos perheessä on pieniä lapsia, immuunipuutteisia tai muita riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Raa’at liha ja kalatuotteet voivat sisältää mm. kampylobakteereja, salmonellaa, listeriaa, klostrideja tai tuotantoeläimillä yleisiä antibiooteille moniresistenttejä bakteerikantoja. Erityisesti raaka broilerinliha sisältää monia edellä mainittuja riskejä.

Taudinaiheuttajilta ei voi välttyä, koska niitä on aina eläimen iholla, karvoissa ja ruuansulatuselimistössä, joista ne päätyvät lihan pinnalle teurastuksen yhteydessä. Mikäli teurastushygienia on heikkoa, saattaa liha joutua kosketuksiin jopa ulosteen kanssa. Kannattaa myös muistaa, että tuotantoeläimet asuvat ahtaasti ja yleensä melko epähygieenisissä oloissa. Lisäksi niillä saattaa olla esimerkiksi hiertymiä, haavoja tai puremajälkiä ihossa, mikä lisää tulehdusta aiheuttavien bakteerien määrää. Tämän takia riskeihin kannattaa oikeasti suhtautua vakavasti.

Rehulaatuisen lihan ja muiden ruhonosien, eli koirille myytyvien tuotteiden, laatuvaatimukset ovat kevyemmät kuin ihmisille tarkoitettujen vastaavien tuotteiden. Rehujen laatua ei myöskään tarkkailla kuin satunnaisilla pistokokeilla.

Kaiken bakteeripelottelun jälkeen on kuitenkin todettava, että useat tutkimukset puoltavat raakaruuan syöttämistä koirille. Se sulaa hyvin ja on ravitsevaa sekä ”luonnollista” ruokaa koiraeläimelle. Lainausmerkit luonnollisuuden ympärillä johtuu siitä, että koira on jalostunut kesyyntymisen myötä jätteensyöjäksi eikä ehdottomaksi lihansyöjäksi. Eli koira ei ole susi, eikä raaka liha tai kokonaisten eläinten syöminen ole sille välttämätöntä tai samalla tavalla luonnollista. Liha kuitenkin maistuu yleensä koiralle siinä missä sudellekin, joten monet koirat syövät raakaruokaa hyvällä ruokahalulla.

Raakaruuasta usein haetaan apua esimerkiksi atopiaan tai muihin iho-oireisiin. Oireilun helpottumisesta on myös tutkimusnäyttöä olemassa. On myös todettu, että koiran vastustuskyky on parempi, mikäli se on pikkupentuna saanut hieman myös raakaa ravintoa. Tämä johtuu aikaisemmin mainituista ruuan sisältämistä mikrobeista. Kun mikrobialtistus on riittävän pieni, elimistö pystyy voittamaan patogeenit ja vahvistuu. Samasta syystä pienille lapsille suositellaan ulkoilua metsässä ja sanotaan, että lika on vain hyvästä. On tärkeää kuitenkin ymmärtää, että vaikka pienet mikrobialtistukset ovat hyvästä, voi tilanne kääntyä nopeasti huonoksi.

Raa’at lihatuotteet tulisi säilyttää pakastettuna paremman säilyvyyden takia. Sulattaminen tulisi tehdä jääkaappilämpötilassa. Liha tulisi tarjoilla koiralle mahdollisimman pian sulattamisen jälkeen ja raakoja lihoja ym. tulisi käsitellä kertakäyttökäsineet käsissä. Kädet tulee ehdottomasti pestä aina raakaan lihaan koskemisen jälkeen. Myös työvälineet, tässäkin tapauksessa vain koiran ruuan käsittelyyn tarkoitetut, tulee viipymättä pestä.

Mikäli ruoka tai esim. raa’at luut tarjoillaan koiralle siten, että koira pystyy kuljettamaan niitä ympäri asuntoa, on erittäin tärkeää huolehtia tarvittaessa päivittäin näiden pintojen puhtaanapidosta. Kaikki lihoissa ja luissa olevat mikrobit siirtyvät kuljettelun mukana muualle asuntoon. Vaikka koira söisi raakaruokansa pelkästään ruokakupista, on suositeltavaa, että kuppi ja sen ympäristö puhdistetaan päivittäin vedellä ja pesuaineella.

Raakaruoka voi olla melko kallis ruokintatapa, mikäli käyttää vain valmiiksi tasapainotettuja annoksia. Mikäli on valmis näkemään hieman enemmän vaivaa, niin rehulaatuisia lihoja saa myös edullisesti. Usein niistä saa myös paljousalennusta, mikäli ostaa isompia määriä kerralla.

Teollinen koiranruoka

Teolliset koiranruuat, kuten kuivanappulat, säilykkeet ja koiranmakkarat, ovat yleensä helppoja käyttää, turvallisia ja koiralle maistuvia. Niitä myös löytyy jokaiseen tilanteeseen sopivia. Kuitenkin niiden valmistuksessa on usein käytetty heikkolaatuisia, ja jopa kyseenalaisia, raaka-aineita. Teollisissa tuotteissa käytetään usein teurastuksen sivutuotteita, joiden laatu voi vaihdella. Suurin osa proteiinista voi tulla kasviksista tai esimerkiksi sidekudoksesta, joka ei ole ravitsemuksellesi yhtä laadukasta kuin kokoliha.

Teolliset koiranruuat on valmistettu niin korkeissa lämpötiloissa ja/tai paineessa, että luontaisia ravintoaineita, kuten vitamiineja, tuhoutuu valmistusvaiheessa.  Tuhoutuneet ravintoaineet on kuitenkin helppo lisätä valmiiseen tuotteeseen ja teollisissa ruuissa on selkeästi merkityt ravintosisällöt. Tuoreiden raaka-aineiden sijaan kuivanappuloissa käytetään pääasiassa liha- ja luujauhoja. Pitkälle prosessoitujen raaka-aineiden takia pelkkää nappulaa syövälle koiralle kannattaakin aina välillä antaa myös tuoretta lihaa.

Valmistusolosuhteiden takia teolliset koiranruuat ovat yleensä vapaita taudinaiheuttajista. Toki valmistuksen jälkeinen saastuminen on mahdollista. Esimerkiksi listeriaa, joka melko herkästi pesiytyy valmistus- ja pakkauslaitteisiin, on löydetty koiran kuivaruuista. Kuivaruuissa voi myös olla suuria määriä herkästi allergisoivia varasto- ja pölypunkkeja. Pitkän varastoinnin seurauksena ruokapusseihin voi päästä myös tuhohyönteisiä, esim. pieniä kuoriaisia.

Vaikka valmistusprosessi voi kuulostaa rajulta ja raaka-aineiden laatu voi olla kurja, on myös olemassa laadukkaita valmisruokia. Sisältöjä kannattaa kuitenkin aina lukea kriittisesti ja muistaa, että tunnettu merkki tai korkea hinta ei ole tae laadusta. Tärkeitä seikkoja ovat mm. lyhyt raaka-aineluettelo, riittävä lihapitoisuus ja se, että kivennäisaineita on sopivassa suhteessa.

Teollisen ruuan hinta vaihtelee todella paljon. Marketin halvinta ruokasäkkiä en suosittele kenellekään, mutta kohtuullisella hinnalla voi saada jo melko laadukasta kuivaruokaa. Eläinkaupoissa ruuat ovat yleensä aina kalliimpia, mutta eivät läheskään aina laadukkaampia. Myöskään eläinlääkäriasemilta saatavat funktionaaliset koiran ruuat eivät useinkaan ole paras vaihtoehto, ainakaan pitkäaikaiseen ruokintaan.

Esimerkiksi tunnetulla ja arvostetulla koiranruokamerkillä on allergiaruoka, jonka ainoa eläinperäinen proteiininlähde on höyhenjauho. Kyseinen ruoka on hydrolysoitua eli pilkottua, jolloin se ei aiheuta allergista reaktiota. Akuuteissa tai voimakkaissa allergioissa tällainen pilkottu ruoka on tarpeen, mutta höyhenen proteiini on keratiinia eli sarveisainetta, joka ei ole kovinkaan ravitsevaa.

Kaikissa teollisesti valmistetuissa tuotteissa on myös syytä muistaa, että pakkaukseen merkitty viimeinen käyttöpäivä viittaa vain avaamattomaan ja oikein säilytettyyn tuotteeseen. Avaamisen jälkeen teollisestikin valmistetut tuotteet alkavat pilaantua, esimerkiksi rasvat hapettua. Tästä syystä esimerkiksi pienelle koiralle ei kannata ostaa kymmenien kilojen ruokasäkkiä, vaikka se olisi kilohinnalta pientä säkkiä huomattavasti edullisempi.

Valitse koirallesi sopivin ruokintamalli, johon voit sitoutua

Jokaisessa kolmessa ruokintatavassa on omat hyvät ja huonot puolensa. Kaikille koirille ei sovi kaikki vaihtoehdot ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että koiran mieltymyksiä ja myös koiran yleisvointia on syytä tarkkailla ruokapäätöksiä tehdessä. Jos jokainen marketin ja eläinkaupan kuivaruuat on kokeiltu läpi, eikä mikään niistä tunnu sopivan, kannattaa suosiolla kokeilla jotain muuta. Tai jos tuntuu, ettei koira suostu syömään puuroja tai kasvismössöjä, niin silloin on järkevää etsiä hiilihydraatti- ja suojaravintoainelähteet teollisemmalta puolelta. Herkälle koiralle liha on perusteltua tarjoilla aina edes kevyesti kypsennettynä.

Ruuan tulisi siis olla juuri sinun koirallesi oikeanlaista. Lisäksi on tärkeää rehellisesti punnita sitä, miten paljon on itse valmis panostamaan ruuan valmistamiseen. Vaikka käytössä olisi iso pakastin, vie sekä puurojen keittely, että valmiiden aterioiden (tai raa’an lihan) sulattaminen aikaa ja tilaa. Silloin joutuu myös vähän tarkemmin miettimään minkälaisia raaka-aineita koiran ruokinnassa käyttää.

Toisaalta teollisetkaan ruuat eivät ole oikotie onneen, koska nekään eivät käytännössä ikinä täytä sellaisenaan kaikkia koiran ravitsemuksellisia tarpeita. Mutta rehellisyyden nimissä valmiin ruuan annostelu ruokakuppiin tai virikeleluun tms. on paljon vaivattomampaa. Jonkinlainen välimuoto voi olla monessakin tilanteessa sopiva ratkaisu.

Ruokinta-asioissa ei kannata jäädä yksin, vaan esimerkiksi koiran ravitsemusneuvontaan voi hakeutua, vaikka ongelmia ei sillä hetkellä vielä olisi. Toki käynti ravitsemusneuvojalla maksaa, mutta se saattaa myös auttaa säästämään varsinaisissa ruokakuluissa. Koiran ravitsemusneuvoja on koulutettu henkilö, joka auttaa laatimaan koiralle sopivan ruokintasuunnitelman, jota omistajan on helppo noudattaa.

Kuvat: Pixabay

Mitä ajatuksia sinulle heräsi, kommentoi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.