Koiran ei kuulu olla alipainoinen

Koiran ei kuulu olla alipainoinen. Koiraa voidaan pitää liian laihana silloin, kun sen kuntoluokitus on 1–3 9-portaisella asteikolla. Silloin sen kylki- ja lantioluut näkyvät selkeästi, sillä on lihaskatoa ja hyvin vähän tai ei lainkaan rasvakerrosta. Kuntoluokitustaulukon löydät esimerkiksi edellisestä blogitekstistä.

Kuten ylipainon, myös laihuuden taustalla voi olla jokin sairaus. Liiallinen laihuus voi johtua myös sopimattomasta ravinnosta, jota koira ei halua syödä tai joka ei imeydy kunnolla. Välillä syynä voi olla myös liian pieni energiasisältö (esim. työkoirilla). Huonosti syövää koiraa sanotaan usein nirsoksi, mutta koiran ”nirsoilulle” on aina jokin syy. Ja se syy on tärkeää selvittää.  

”No kun se ei vaan liho”

Välillä voi tuntua siltä, että koiran massaa ei saa lisättyä, vaikka mitä tekisi. Olen tse ollut tässä tilanteessa vanhemman koiramme Mausin kanssa. Maus ei ikinä ole ollut mallia kylkiluut-näkyvät-selvästi, mutta ensimmäiset pari vuotta tuntui, että Mausin kuntoluokka oli hyvällä tahdolla ajateltuna 4/9.

Todellisuudessa se taisi olla lähempänä kuntoluokkaa 3/9. Koirapuistoissa ja lenkeillä saimme kyllästymiseen saakka kuulla muka hauskoja ”eikö teillä saa ruokaa kotona” -kyselyjä. Kysyimme niiden vuosien aikana varmaan viideltä eri taholta mielipidettä Mausin kuntoluokasta, mutta yksikään taho ei ollut huolissaan, vaan vakuutteli Mausin olevan ”ihan sopivan painoinen”.

Näin jälkiviisaana epäilen, että Mausin tapauksessa keikkuminen alipainoin rajoilla johtui ennen kaikkea suoliston mikrobistosta. Samoihin aikoihin kamppailimme nimittäin suolisto-ongelmien kanssa. Kumpikaan näistä (suolistovaivat tai Mausin massavuus) ei ollut ilmeisesti riittävästi pielessä, jotta eläinlääkärit olisivat yhdistäneet ne toisiinsa. Kuitenkin meillä tämä ”no kun se ei vaan liho” -ongelma poistui samalla kun saimme suoliston hyvinvoinnin tasapainoon.

Eli vaikka varsinaista suolisto-oireilua ei olisi (esim. ripulointi ja oksentelu), kannattanee kääntää katseensa sinne, jos koiran massavuus ei muutu yrityksistä huolimatta. Ruuan hyödynnettävyyteen vaikuttaa sulavuuden lisäksi myös suolistomikrobisto.

Lue myös: Probiootit herkkävatsaisen hoitokeinona

Riittävä energiansaanti ei aina auta

Riittävä energiapitoisuus ei ole ruuassa tärkein asia. Mikäli koiran massa ei nouse, on ravinto todennäköisesti laadultaan heikkoa tai kyseiselle koiralle sopimaton. Ravinnossa voi myös olla esimerkiksi proteiinia, hiilihydraatteja ja rasvaa väärässä suhteessa.

Voi myös olla, että koiran saama ravintoa ei sula kunnolla. Silloin koira saa näennäisesti riittävästi ruokaa, mutta ravintoaineiden saanti jää vähäiseksi. Koiran elimistö hyödyntää eri tavoin erilaisia hiilihydraatti- ja proteiinilähteitä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että eläinperäiset raaka-aineet sulavat hyvin. Esimerkiksi kuivaruuissa voi olla optimaalisessa suhteessa proteiinia ja rasvaa, mutta proteiinin lähteet pääasiassa kasviperäisiä. Näissä tilanteissa osa ruuasta jää hyödyntämättä eikä koiran proteiininsaanti vastaa pussin kyljessä olevaa.

Voimakas stressi koiralla yleensä aiheuttaa laihtumista. Stressi voi vaikuttaa ruokahaluun, minkä lisäksi se usein vaikeuttaa ruuansulatusta. Ruuansulatusnesteiden eritys todennäköisesti vähenee stressaantuneella koiralla, minkä seurauksena ruuansulatus ei toimi kuten pitäisi. Stressi vaikuttaa myös hormonitoimintaan ja saa elimistön ns. ylikierroksille. Ruokamäärän lisääminen stressaantuneelle koiralle ei ole ratkaisu. Stressi ei ole koiralle(kaan) terveellistä, joten ympäristöstä tulee tehdä koiralle mahdollisimman helppo ja turvallinen.

Nirso koira vai haluton syömään?

Koira ei lähtökohtaisesti ole nirso. Toki älykkäänä eläimenä koira saattaa oppia, että pienellä odottelulla kuppiin laitettu tylsä ruoka muuttuu joksikin paljon herkullisemmaksi. Tämä ei kuitenkaan ole nirsoutta, vaan nimenomaan oppimista. Kukapa meistä söisi kaurapuuroa, jos tiedämme, että jäähtynyt (ja koskematon) puuro vaihtuu pienen odottamisen jälkeen herkulliseen jäätelöannokseen. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö kaurapuuro kelpaisi, mikäli jäätelöannosta ei olisi odotettavissa.

Opitun ruuasta kieltäytymisen lisäksi voi kyse siitä, että koiralla ei yksinkertaisesti ole nälkä. Osa koirista syö vain nälkäänsä ja mikäli koira on syönyt esimerkiksi koulutusnameja pitkin päivää, ei varsinainen ruoka maistukaan. Tilanne voi myös olla päinvastoin: täydellä vatsalla koulutusnamitkaan eivät houkuttele. Tästä syystä esimerkiksi monet koirakoulut kehottavat tulemaan kursseille tyhjällä vatsalla.

Mikäli koira kyllä alkaa syödä, mutta tekee sen haluttomasti, on syytä tarkistuttaa koiran terveys. Esimerkiksi hammasvaivat voivat aiheuttaa kipua pureskellessa, mikä saa koiran välttämään pureskelua. Ruokahaluttomuutta voi aiheuttaa myös suoliston tai nielun ärsytystilat. Mausilla on yhden kerran ollut suolistotulehdus, jonka ensimmäinen ”oire” oli ruuan levittely pitkin lattiaa, hitaasti syöminen ja osittainen syömättömyys. Muutaman päivän päästä olimmekin jo eläinlääkärissä haimatulehdusepäilyn takia.

Onneksi aina syömättömyyden syynä ei ole terveysvaivat. Ystävälläni oli kotihoidossa koira, jolle ei ensimmäisinä päivinä maistunut ruoka. Syyksi epäiltiin stressiä, mikä on ihan normaalia koiralle ympäristön muuttuessa. Tälle koiralle ruoka alkoi kuitenkin maistua, kun ystäväni vaihtoi metallisen ruokakipon keraamiseen lautaseen. Eli joskus se on pienestä kiinni.

Laihuus voi kertoa loisongelmasta

Aikuisella koiralla sisäloiset eivät välttämättä oireile voimakkaasti, mutta ne voivat olla syynä laihtumiselle. Loistartunnan voi saada tyypillisesti ulostevälitteisesti ympäristöstä (esim. suolinkaiset, giardia, kryptosporidium) tai vektorivälitteisesti (esim. hyttyset, puutiaiset). Vektorivälitteiset loistartunnat kannattaa pitää mielessä erityisesti tuontikoirilla, koska ainakin leishmanioosin oireisiin kuuluu laihtumisen lisäksi ruokahaluttomuus.

Mikäli koiralla on laihuuden lisäksi ns. epämääräisiä oireita, tai on syytä epäillä loistartuntaa, kannattaa ne testata ennen ruokavaliomuutoksia.

Lue lisää ulostevälitteisistä loisista: Keräämätön koirankakka ei ole keskustelun aihe, vaan riski terveydelle

Laihtumisen syyt tulee aina selvittää

Äkillinen laihtuminen on aina syy mennä nopeasti lääkäriin. Myös vähitellen tapahtuva laihtuminen ilman, että koiran elämässä on tapahtunut muita muutoksia, kertoo yleensä terveysvaivoista.

Vaikka ylipaino on kotikoirien keskuudessa huomattavasti yleisempi vaiva, on alipaino terveyden kannalta usein vaarallisempaa. Koiran terveyden ja hyvinvoinnin kannalta yksi tärkeimmistä asioista on normaalipainossa pysyttely.

Kuten laihduttaminen, myös koiran lihottaminen tulisi toteuttaa suunnitelmallisesti ja vähitellen. Energiasisältö ei ole tärkeintä, vaan hyvin sulava ja laadukas ravinto riittää. Ruokailuhetkestä tulisi tehdä koiralle miellyttävä ja rauhallinen. Koiran massavuusongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan tarvittaessa olla yhteydessä koiran ravitsemusneuvojaan.

Kuvat: Pixabay

1 ajatus aiheesta “Koiran ei kuulu olla alipainoinen”

  1. Paluuviite: Ruokinko koiraani oikein? | Nutri Canem Koiran ravitsemus

Mitä ajatuksia sinulle heräsi, kommentoi tähän

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.